Suomen kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ovat viime vuosina joutuneet toistuvasti oikeuden puntariin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat ottaneet kantaa siihen, missä kulkee julkisen hallintotehtävän ja markkinaehtoisen liiketoiminnan raja, ja millaisin pelisäännöin kunnalliset yhtiöt voivat toimia. Yhdeksän esimerkin kautta (kolme esimerkkiä kustakin instanssista) tarkastelemme, mitä näissä oikeustaisteluissa on ollut pelissä – ja mitä ne kertovat suomalaisen jätehuollon kipupisteistä.
Jätehuolto on kunnille lakisääteinen tehtävä, mutta sen järjestämisen mallit vaihtelevat ja rajat hämärtyvät. Ympäristöministeriön muistio oikeuskäytännöstä muistuttaa, että kunnan omistamien yhtiöiden ja viranomaistehtävien erottelu ei ole pelkkä hallinnollinen yksityiskohta: se vaikuttaa kilpailuneutraliteettiin, kuntien taloudelliseen liikkumavaraan ja yksityisten toimijoiden asemaan markkinoilla.
Viime vuosien oikeustapaukset piirtävät kuvaa järjestelmästä, joka on jatkuvassa jännitteessä. Markkinaoikeudessa punnitaan hankintojen laillisuutta ja tarjouskilpailujen pelisääntöjä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto seuraa, että kunnalliset yhtiöt eivät vääristä kilpailua esimerkiksi hinnoittelulla tai sopimusmuutoksilla. Korkein hallinto-oikeus taas linjaa, mitä kunnallisen jätehuollon viranomaisvastuu käytännössä tarkoittaa ja mihin saakka se ulottuu.
Näissä kiistoissa kyse on usein isoista periaatteista: siitä, miten julkinen monopoli voidaan sallia tarkkojen rajojen sisällä, miten yhdyskuntajätteen keruu ja käsittely tulisi järjestää, kenen etua kunnalliset yhtiöt ajavat, ja millä perusteella maksut ja vastuut määräytyvät. Tässä jutussa esittelemme kolme tapausta kustakin oikeusinstanssista – KHO:sta, KKV:sta ja markkinaoikeudesta – ja avaamme, mitä ne kertovat kunnallisen jätehuollon tilasta ja tulevaisuuden haasteista.
KKV/493/14.08.01/2020 – Keski-Savon Jätehuolto (6.7.2021)
Osapuolet: Keski-Savon Jätehuolto -liikelaitoskuntayhtymä vs. KKV
Pääkysymys: Oliko sallittua korottaa urakoitsijalle maksettavaa hintaa kesken sopimuskauden ilman uutta kilpailutusta?
Ratkaisu: KKV totesi, että hinnankorotus oli olennainen sopimusmuutos, joka olisi pitänyt kilpailuttaa uudelleen. Hankintalain 136 §:n edellytyksiä ei ollut.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: Sopimuskauden muutokset on arvioitava huolellisesti: myös kustannustason nousuun perustuva hinnan tarkistus voi muodostua olennaiseksi muutokseksi.
KKV/1320/14.08.01/2014 – Pirkanmaan Jätehuolto Oy (päätös 12.6.2015)
Osapuolet: Pirkanmaan Jätehuolto Oy vs. KKV
Pääkysymys: Voiko kunnallinen yhtiö periä erillisiä käsittelymaksuja riippuen siitä, kuka tuo jätteen (omien urakoitsijoiden kuormat vs. yksityisten kuormat)?
Ratkaisu: KKV katsoi menettelyn rikkovan kilpailuneutraliteettisääntelyä ja edellytti hinnoittelun yhdenmukaistamista.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: Hinnoittelun on oltava tasapuolista kaikille toimijoille. Yhtiö ei saa suosia “omaa piiriään” yksityisten kilpailijoiden kustannuksella.
KKV/1038/14.08.01/2021 – Markkinapuutteen toteaminen jätehuollossa (tiedote 30.5.2022)
Osapuolet: KKV vs. kunnat ja kunnalliset jäteyhtiöt
Pääkysymys: Miten markkinapuutteen olemassaolo on todennettava, jotta kunta tai kunnallinen yhtiö voi järjestää palvelun TSV-vastuun perusteella?
Ratkaisu: KKV totesi, että käytännöt ovat epäselviä ja Materiaalitori-ilmoituksen perusteella tehty päätelmä ei aina riitä osoittamaan todellista markkinapuutetta.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: TSV-palveluiden käyttö edellyttää dokumentoitua ja läpinäkyvää perustelua markkinapuutteen olemassaolosta. Puutteellinen selvitys voi johtaa kilpailuneutraliteetin rikkomiseen.
MAO:62/2024 – Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (11.3.2024)
Osapuolet: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vs. tarjouskilpailuun osallistunut yritys
Pääkysymys: Oliko jäteastioiden hankinnassa noudatettu hankintalakia, kun tarjoajien arviointiperusteet ja vertailu olivat epäselviä?
Ratkaisu: Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen ja kielsi sopimuksen tekemisen 80 000 euron uhkasakon nojalla.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: Hankintojen tarjouspyynnöt ja vertailuperusteet on laadittava täsmällisesti ja läpinäkyvästi. Pienikin epäselvyys voi kaataa koko hankinnan ja viivästyttää kriittisiä investointeja.
MAO:H324/2021 – Kokkolan kaupunki, jätehuollon kuljetuspalvelut (27.8.2021)
Osapuolet: Ekokuljetus JNH Oy vs. Kokkolan kaupunki
Pääkysymys: Oliko hankintamenettelyn keskeyttäminen perusteltua, kun tarjouspyynnön ehtoja oli muutettu?
Ratkaisu: Markkinaoikeus totesi, että keskeyttämiselle oli hankintalain mukainen peruste. Valittajan vaatimukset hylättiin.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: Jos kilpailutus keskeytetään, päätös on perusteltava huolellisesti ja kirjattava lainmukaisiin syihin. Toimimattomat tai epäselvät tarjouspyynnöt eivät saa johtaa hiljaiseen “hautaamiseen”.
MAO:419/2020 – Rosk’n Roll Oy Ab, jätteenkuljetus (15.12.2020)
Osapuolet: Tarjoaja vs. Rosk’n Roll Oy Ab
Pääkysymys: Oliko tarjoajan poissulkeminen perusteltua sillä, että tämän aikaisemmat sopimukset oli hoidettu puutteellisesti?
Ratkaisu: Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksiköllä oli oikeus sulkea tarjoaja pois luotettavuuden puutteen vuoksi.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: Tarjoajien luotettavuuden arviointi on sallittua, mutta sen on perustuttava dokumentoituun näyttöön. Kunnallinen yhtiö voi joutua puolustamaan päätöstään oikeudessa, jos poissulkeminen ei ole selkeästi perusteltu.
KHO:2022:141 – Jätemaksu ja viranomaiskulujen veloitus
Osapuolet: Kunnan jätehuoltoviranomainen vs. kiinteistönhaltija/yhtiö
Pääkysymys: Saako jätehuoltoviranomainen periä jätemaksun, joka koostuu pelkästään hallinnollisista kuluista (esim. viranomaislautakunnan menot)?
Ratkaisu: KHO totesi, että tällainen maksu on sallittu jätelain nojalla. Viranomaistehtävien kustannukset voidaan kattaa jätemaksuilla, vaikka yksittäinen jätteenhaltija ei käyttäisi muuta palvelua.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: Maksujen määräytymisen on oltava tarkasti sidottu lakiin. Yhtiöiden on ymmärrettävä, että jätehuollon kustannusrakenne sisältää myös viranomaiskuluja, ja niiden perintä voi aiheuttaa asiakkaille kritiikkiä, ellei perusteita viestitä avoimesti.
KHO:2018:172 – Jätteenkuljetusrekisterin tehtävien siirto kunnalliselle yhtiölle
Osapuolet: Kunnan jätehuoltoviranomainen vs. kunnan jätehuoltoyhtiö
Pääkysymys: Voiko kunta siirtää jätteenkuljetusrekisterin ylläpidon kunnalliselle yhtiölle sopimuksella?
Ratkaisu: KHO linjasi, että rekisterin ylläpito on julkinen hallintotehtävä, jota ei voi laajasti siirtää kunnalliselle osakeyhtiölle ilman nimenomaista lainsäädäntöä.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: Yhtiön ja viranomaisen roolit on pidettävä tiukasti erillään. Kunnallisella yhtiöllä ei voi olla hallintotehtäviä, ellei laki sitä nimenomaan salli. Tämä raja on tärkeä sekä kilpailuneutraliteetin että hyvän hallinnon uskottavuuden kannalta.
KHO:2016:19 – Kilpailutuksen vaikutukset jätealan yritystoimintaan
Osapuolet: Kunnan hankintayksikkö vs. yksityiset jätehuoltoyritykset
Pääkysymys: Onko kunnan kilpailutusmenettelyssä huomioitava myös pienempien jätehuoltoyritysten toimintaedellytykset, kun urakka-alueet ovat suuria?
Ratkaisu: KHO totesi, että laajamittainen kilpailutus voi kaventaa pienempien yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla, mutta se ei tee menettelystä lainvastaista. Kunnan harkintavalta on laaja, mutta vaikutukset yritysrakenteeseen on tunnistettava.
Opit kunnalliselle jäteyhtiölle: Kunnalliset yhtiöt ovat usein kilpailutusten järjestäjinä keskeisessä roolissa. Päätöksissä on otettava huomioon paitsi oma tehokkuus, myös markkinavaikutukset: liian suuret urakka-alueet voivat käytännössä syrjäyttää pienet toimijat ja kärjistää kritiikkiä kunnallisia yhtiöitä kohtaan.
Vastaa