Suomi on jäljessä EU:n asettamista kierrätystavoitteista, vaikka edellytykset päästä tavoitteisiin ovat hyvät. Suomessa on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja niin jätteiden keräämiseen kuin jätemäärien mittaamiseenkin. Webinaarissa valotamme jätehuollon murrosta ja ratkaisuja.
- Mitä tapahtuu kierrätystavoitteille? Suomessa liian suuri osa kierrätyskelpoisesta jätteestä päätyy poltettavaksi eikä kierrätysaste ole lähtenyt nousuun. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittely on muuttunut radikaalisti, mutta jäte on siirtynyt kaatopaikoilta enimmäkseen polttoon. Suomessa ollaan myös myöhässä jätelain täytäntöönpanosta. Myös jätetiedon laatua ja saatavuutta halutaan parantaa. Samoin jätetietojärjestelmä, lajittelutehokkuus, jätehuollon infran kehittäminen ja tuotepolitiikka sekä kierrätysmateriaalien kysynnän parantaminen ovat keinoja jätekuormien pienentämiseen.
- Viimeismmät tutkimukset koskien jätteenkeräysjärjestelmien tehokkuutta, kustannuksia ja käyttötottumuksia kertovat, että syväkeräysjärjestelmä on sekä taloudellisesti että ilmaston kannalta tehokkaampi kuin pintakeräysastiat. Toistaiseksi tämä ei kuitenkaan näy kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden tyhjennysten hinnoittelussa vaan useimmiten suositaan pintakeräysastioita. Molempiin astiatyyppeihin on jo tarjolla älykkäitä ratkaisuja
- Säästöjä jätekustannuksiin saadaan lisäämällä jätteenkeräysastioihin älyä ja mittalaitteita sekä käyttämällä reaaliaikaista dataa. Uudet laitteet tuottavat dataa, jonka avulla vältetään ylitäytöt ja vajaana tyhjennys, ja saadaan aikaan korkealuokkaiset, 2000-luvun jätehuollon palvelut. Jätehuollon data voidaan popularisoida, jotta asukkaat tulisivat tietoisiksi jätemääristä ja saisivat tietoa kustannuksista ja ympäristövaikutuksista. Esimerkkinä on ylitäyttö, joka voidaan älyllä välttää lähes kokonaan: Ylitäyttötilanteet rasittavat perinteisesti lajitteluastetta ja kerättävien jakeiden laatua. Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt saattavat veloittaa lisämaksuja siivoamisesta ja astian kapasiteetin ylittävistä määristä.