Suomessa on viime vuosina julkaistu runsaasti uutta jätehuoltoon liittyvää tutkimusta. Tässä jutussa esitämme kymmenen huomionarvoista selvitystä ja väitöskirjaa, jotka valottavat muovien, tekstiilien, rakennusjätteiden, ruokahävikin ja sekajätteen kierrätyspotentiaalia sekä jätehuollon ilmastovaikutuksia.
Jätehuollon tutkimus ei ole enää marginaalinen aihe, vaan osa keskeistä keskustelua ilmastopolitiikasta, resurssitehokkuudesta ja kiertotaloudesta. Viimeisen viiden vuoden aikana suomalaiset tutkimuslaitokset, yliopistot ja valtion selvitykset ovat tuottaneet uutta tietoa, joka täydentää ja haastaa aiemmat käsitykset jätevirtojen määrästä, laadusta ja hyödyntämismahdollisuuksista. Näissä tutkimuksissa on mukana teollisen mittakaavan pilotteja, tarkkoja koostumusanalyysiä ja uusia menetelmiä vaarallisten aineiden havaitsemiseksi kierrätysmateriaaleissa. Kokoamme seuraavaksi kymmenen tutkimusta, jotka yhdessä piirtävät kuvaa siitä, missä Suomen jätehuolto on nyt ja mitä reittejä kohti kestävämpää tulevaisuutta on avautumassa.
“Teollisen mittakaavan jälkilajittelu osoittaa, että noin 17 % sekajätteestä on muovia ja siitä huomattava osa on teknisesti eroteltavissa ja kierrätettävissä – mutta laatu- ja ohjaushaasteet ratkaistava.”
Recycling Plastics from Residual Municipal Solid Waste
Salmenperä, H.; Turunen, T.; Markuksela, A.; Lukka, S.; zu Castell-Rüdenhausen, M.; Härkönen, M.; Sormunen, T.; Räsänen, P.; Wallin, A.; Rytöluoto, I.; Mikkonen, J.; Väre, E.; Arnold, M.; Räismäki, N.; Mäkelä, T.; Salmenperä, H.; Turunen, T.; Markuksela, A. VTT Technology 439, VTT Technical Research Centre of Finland, 2025.
Tämä MSWPlast-hankkeen loppuraportti dokumentoi >500 t sekajätteen teollisen lajittelukokeen, laboratoriomittakaavan pesu- ja laadunhallintatulokset sekä systeemimallin, joka kytkee jälkilajittelun nykyisiin arvoketjuihin.
Uutuus: suomalainen, aineistopohjainen näyttö siitä, että sekajätteen muoveista voidaan tuottaa kierrätyskelpoista syötettä – ja samalla tunnistetaan kriittiset pullonkaulat (kontaminaatio, laadunvaihtelu, ohjauskeinot).
Merkitys: tarjoaa päätöksentekijöille ja toimijoille realistisen teknis-taloudellisen polun muovien kiertoon sekajätteestä.
“Lainsäädäntö ei estä sekajätteen jälkierottelua – mutta ohjaus on painottunut syntypaikkalajitteluun, mikä jarruttaa investointeja.”
Ohjauskeinot muovien erotteluun sekajätteestä
Salmenperä, H.; Turunen, T.; Markuksela, A.; Lukka, S. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 14/2025, 2025.
Selvitys vertaa ohjausvälineitä Suomessa ja valituissa EU-maissa muovien laitosmaisen erottelun näkökulmasta.
Uutuus: ensimmäinen systemaattinen kotimainen ohjaus- ja verrokkimaavertailu nimenomaan sekajätteen muovien jälkierottelusta.
Merkitys: osoittaa, millaiset taloudelliset ja hallinnolliset instrumentit (esim. päästökauppa jätteenpoltolle, kierrätysmateriaalin käyttövelvoitteet) voisivat avata investointeja.
“Biojätteen osuus sekajätteessä on laskenut, mutta jopa ~70 % sisällöstä olisi edelleen kierrätettävissä.”
Kotitalouksien sekajätteen koostumus pääkaupunkiseudulla vuonna 2024
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), 2025.
Uusin kolmen vuoden välein tehtävä koostumustutkimus tarjoaa referenssiaineiston lajittelun kehityksestä Helsingin seudulla.
Uutuus: 2024-poikkileikkaus tuo näkyviin erilliskeräyksen ja lajitteluohjeiden vaikutukset sekä jakeiden jakaumat talotyypeittäin.
Merkitys: toimii kaupunkitason päätöksenteon ja jätehuoltomääräysten empiirisenä pohjana.
“Purku- ja rakennusjätteen kiertotalous tökkii ennen kaikkea käytäntöihin ja hankintamalleihin – ei niinkään teknologiaan.”
Purkualan kiertotalouden kehittäminen – tilannekuva ja toimenpiteet
Kuusisto, T.; Haapakoski, M.; Linna, P. Tampereen yliopisto, 2024 (Trepo: URN:ISBN:978-952-03-3158-0).
Raportti kokoaa kotimaiset esteet ja toimenpiteet purkumateriaalien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (mm. luvitus, hankinnat, laadunvarmistus).
Uutuus: kenttähaastatteluihin ja tapausvertailuihin nojaava tuore tilannekuva.
Merkitys: tarjoaa priorisoidut toimenpiteet kunnille ja yrityksille materiaalivirtojen arvon säilyttämiseksi.
“Jätehuollon päästövähennysten suurin vipu on biojätteen käsittelyssä (AD/biokaasu) ja kierrätyksen laadun parantamisessa – ei yksin polton energiakäytössä.”
Greenhouse gas emissions from municipal solid waste treatment: A method for integrated assessment
Hupponen, M. LUT-yliopisto, väitöskirja, 2023.
Väitös kehittää yhdistetyn menetelmän MSW-käsittelyn kasvihuonekaasupäästöjen tarkasteluun suomalaisessa kontekstissa.
Uutuus: menetelmätaso, joka yhdistää käsittelyvaihtoehtojen päästöt ja energiakytkennät johdonmukaisesti.
Merkitys: informoi kuntien käsittelyratkaisuja ja ilmastotiekarttoja.
“Pääkaupunkiseudun ruokapalveluissa syntyy arviolta 18,5 Mkg ruokahävikkiä vuodessa – suurin osa tarjoiluvaiheessa.”
Elintarvikejäte ravitsemispalveluissa pääkaupunkiseudulla
Luonnonvarakeskus (Luke), 2024 (raportti).
Raportti avaa mittaustuloksia ja mallintaa hävikin jakautumista keittiö-, tarjoilu- ja lautastähdevaiheisiin.
Uutuus: ajantasainen alueellinen kvantifiointi ja mittauskäytäntöjen kuvaus (Lukeloki).
Merkitys: tukee kohdennettuja toimenpiteitä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
“DIP-MS mahdollistaa bromatut palonestoaineet sisältävien kierrätysmuovien suoran kvantifioinnin ilman uuttoa.”
Quantification of Brominated Flame Retardants in Synthetic Polymers via Direct Mass Spectrometric Analysis
Nissinen, V. H.; Grönlund, K.; Heilala, N.; Rytöluoto, I.; Mosallaei, M.; Korpijärvi, K.; Auvinen, P.; Suvanto, M.; Saarinen, J. J.; Jänis, J. Analytical Chemistry 97, 8600–8608 (2025).
Uutuus: osoittaa DIP-MS-menetelmän kvantitatiivisen käytettävyyden (decaBDE, HBCD, TBBPA) ABS- ja HIPS-matriiseissa ja avaa matriisiefektit – suora relevanssi kierrätyserien vaatimustenmukaisuuden todentamiseen.
Merkitys: nopeuttaa laadunvarmistusta ja vähentää analytiikan pullonkauloja kiertomuovien markkinoilla.
“Suomi tarvitsee lisätoimia saavuttaakseen vuoden 2025 kierrätystavoitteet – etenkin muovipakkauksissa.”
Municipal and packaging waste management country profile: Finland (factsheet)
European Environment Agency (EEA), 2025.
Uutuus: ajantasainen maa-kohtainen tilannekuva (viitevuosi 2022) suhteessa EU-tavoitteisiin.
Merkitys: tarjoaa vertailukehikon kansalliselle ohjaukselle (biojätteen keräys, energiana hyödynnettävän osuuden rajaaminen ei-kierrätettäviin).
“Telavalue tiivistää suomalaisen tekstiilikiertotalouden löydökset – arvoketjuista kuitu-kuitu-kierrätyksen demonstraatioihin.”
Towards Sustainable Textile System with Telavalue
Heikkilä, P. (toim.); Arvez, E.; Hannula, S.; Heikinheimo, L.; Heinonen, E.; Hokkanen, M.; Huhta, M.; Järvinen, S.; Kalliomäki, H.; Kielo, A.; Koivula, A.; Kärkkäinen, E.; Launonen, M.; Lehtinen, E.; Mäkelä, S-M.; Mäkiö, I.; Määttänen, M.; Nurmi, P.; Periyasamy, A.; … Kamppuri, T. VTT Research Report VTT-R-00390-23, 2024.
Uutuus: konsortioloppuraportti kokoaa suomalaiset näytöt tekstiilien kierrätyksestä (mm. kuitu-kuitu, toisen käyttötarkoituksen arvotuotteet) ja liiketoimintamalleista.
Merkitys: tarjoaa päätöspohjaa tekstiilijätteen erilliskeräyksen ja jalostuksen skaalaamiseen.
https://cris.vtt.fi/en/publications/towards-sustainable-textile-system-with-telavalue
“Jätteen synnyn ehkäisyssä Suomi nojaa tekstiileihin, ruokahävikkiin ja tuotteiden eliniän pidentämiseen – mutta lisäohjaus on tarpeen.”
Waste prevention – Country profile: Finland
European Environment Agency (EEA), 2025.
Uutuus: yhtenäinen EU-vertailu Suomen ehkäisytoimista ja indikaattoreista (mm. tekstiilien erilliskeräyksen varhennus, jalostuskapasiteetin käynnistyminen).
Merkitys: tukee jätehierarkian yläpään toimenpiteiden kohdentamista ennen käsittelyvaiheen investointeja.
Vastaa