Jätehuollon työssä puhutaan usein kokonaisvolyymeistä, asukaskohtaisesta kertymästä, kierrätysasteesta ja käsittelyprosesseista. Mutta kuinka monelle meistä on tuttu yksittäisen tyhjennyksen keskimääräinen paino eri jätejakeissa?
Tässä on tilaisuus testata omaa arviokykyä: kuinka paljon painoa kertyi keskimäärin yhden jäteastian tyhjennyksessä pääkaupunkiseudulla vuonna 2024? Kyseessä on HSY:n toimittama tilastotieto, joka kattaa sekä pinta- että syväkeräysastiat. Nykytilanteessa tyhjennykset perustuvat lähes yksinomaan tasaväliin eikä astian todelliseen täyttöasteeseen, joten suurin osa nostettavasta tilavuudesta on ilmaa – ei jätettä.
Mitä luvut kertovat?
Keskimääräinen tyhjennyspaino on matala kaikissa jätejakeissa, mikä korostaa tyhjennysten tapahtuvan vain hyvin vähän täyttyneistä astioista.
Muovipakkauksilla tyhjennyspaino jää keskimäärin alle 10 kilogramman – huomionarvoista logistiikan ja käsittelyketjun optimoinnin kannalta.
Lasin ja pienmetallin suurempi ominaispaino näkyy korkeampana tyhjennyspainona, vaikka tilavuus voi olla pieni.
Mitä hyötyä tiedosta on?
Tämän painodata tarjoaa perustan monille operatiivisille ja strategisille päätöksille:
Kuljetuslogistiikan optimointi: matalat keskipainot voivat viitata tarpeeseen harventaa tyhjennysvälejä – tai siirtyä pinnanmittaukseen perustuvaan tarvepohjaiseen jätehuoltoon. Miten paljon voisimmekaan vähentää kuljetuskustannuksissa ja tieliikenteen päästöissä.
Vastaukset:
