Useiden kuntien ja kaupunkien jätemaksupäätösten tietopohja herättää vakavan kysymyksen: onko kuntalaisille määrätty pakollisia jätemaksuja ilman, että päätöksentekijöillä on ollut hallussaan riittäviä tietoja jätehuollon todellisista kustannuksista?
Vastuullinenjatehuolto.fi on saanut vakavaa tietoa kunnallisesta päätöksenteosta.
Kunnallinen jätemaksu ei ole tavallinen palvelumaksu. Kuntalainen ei voi kilpailuttaa sitä, neuvotella siitä tai jättää sitä maksamatta. Maksu perustuu jätetaksaan, jonka julkista valtaa käyttävä viranomainen hyväksyy. Koska maksu on pakollinen, sen perusteiden on oltava todennettavissa.
Nyt esiin noussut aineisto osoittaa, että tämä periaate ei välttämättä toteudu. Useiden suomalaisten kuntien osalta on syytä kysyä, onko jätetaksoja vahvistettu ilman asianmukaista ja riittävää tietoa jätehuollon kokonaiskustannuksista ja kustannusten jakautumisesta.
Mitä tietoja kunnista pyydettiin?
Jätehuoltoyhtiöille ja sittemmin valituille kunnille esitettiin tietopyyntöjä osana kunnallisen jätehuollon vertailevaa tutkimusta. Pyynnöt koskivat kuntien jätehuoltoyhtiöiden kilpailutettuja ja voimassa olevia urakka-alueita.
Jätehuoltoyhtiöiltä ja sittemmin valituilta kunnilta pyydettiin erityisesti kolmenlaisia tietoja julkisuuslain perusteella:
- urakka-alueiden nimet ja voimassaoloajat,
- tyhjennetystä astiasta maksettava korvaus tai muu korvausperuste eri astiatyypit ja jätejakeet huomioiden,
- koko alueen keskimääräinen tietyn astiatyypin tyhjennyskustannus.
Nämä ovat juuri niitä tietoja, joiden avulla voidaan arvioida, perustuuko jätetaksa todellisiin kustannuksiin ja jakautuvatko kustannukset oikein lain vaatimalla tavalla.
Jos kunta vahvistaa jätetaksan, mutta sillä ei ole käytettävissään tietoa esimerkiksi astiatyhjennysten todellisista kustannuksista, päätöksen läpinäkyvyys heikkenee ratkaisevasti.
Vertailevassa tutkimuksessa tutkittiin jätehuoltoa seuraavien kaupunkien ja kuntien alueella: Oulainen, Savonlinna, Kannus, Haapavesi, Ylivieska, Pyhäjärvi, Nivala, Haapajärvi, Kalajoki, Sulkava, Toholampi, Kärsämäki, Rantasalmi, Sievi, Merijärvi, Siikalatva, Pyhäjoki, Pyhäntä, Enonkoski ja Alavieska.
Vastaukset paljastivat tiedollisen aukon
Vastauksissa oli toistuva kaava. Tietopyyntöjä siirrettiin eteenpäin tai vastauksissa ilmoitettiin, ettei vastaanottajalla ole kyseisiä tietoja hallussaan.
- Jokilaaksojen jätelautakunta ilmoitti, ettei sillä ole pyydettyjä tietoja.
- Rippee Oy ei vastannut tietopyyntöön.
- Vestia Oy viittasi osin vuosikertomukseensa ja jätetaksaan, mutta ei toimittanut pyydettyjä hankinta-asiakirjoja.
- Alavieskan kunnalta ja Nivalan kaupungilta ei saatu vastausta.
Tämä jutun kannalta keskeinen tieto on, että Jokilaaksojen jätelautakunnan osalta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, että jätelautakunnalla ei ole hallussaan pyydettyjä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Tämä tieto on jätehuollon päätöksenteon kannalta erittäin vakava.
Jos jätehuoltoviranomaisella ei ole hallussaan tietoja, jotka osoittavat palvelun kustannusrakenteen, millä perusteella se voi arvioida jätetaksan kohtuullisuutta ja oikeellisuutta?
Kyse ei ole ”julkisesta rahasta”, vaan kuntalaisen rahasta
Jätemaksu vaikuttaa suoraan kuntalaisen taloudelliseen asemaan. Kotitaloudelle, taloyhtiölle tai kiinteistönomistajalle kyse on pakollisesta maksusta, jonka perusteisiin on voitava luottaa.
Kustannustieto päätöksenteossa ei ole hallinnollinen muodollisuus. Se on oikeusturvan perusedellytys.
Kunnan tai jätelautakunnan pitäisi pystyä osoittamaan ainakin seuraavat asiat:
- mistä jätemaksu muodostuu,
- miten eri jätejakeiden kustannukset jakautuvat,
- miten eri astiatyyppien hinnat perustellaan,
- kohdellaanko eri asiakasryhmiä yhdenvertaisesti,
- sisältyykö hinnoitteluun perusteetonta ristisubventiota.
Ilman tätä tietoa kuntalainen joutuu pakotetusti maksajan asemaan järjestelmässä, jonka hinnoittelua hän ei voi tosiasiallisesti arvioida tai kiistää.
Kunnallinen yhtiö ei voi olla tiedon musta aukko
Useissa kunnissa jätehuollon käytännön tehtäviä hoitaa kuntien omistama yhtiö. Tämän ei itsessään tarvitse olla ongelma. Ongelma syntyy, jos yhtiö tietää kustannuksensa, mutta kunta tai jätelautakunta vahvistaa maksut ”kumileimasimena” ilman, että yhtiö luovuttaa tarpeellisia kustannustietoja.
Julkisen vallan käyttöä ei voi ulkoistaa tavalla, jossa päätöksentekijä ei enää tunne päätöksensä perusteita.
Kunnan jätemaksua koskevia säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät on siirretty tätä varten perustetulle yhtiölle. Kunnilla on velvollisuus olla selvillä jätehuollon kokonaispalvelun kustannuseristä, jotta objektiivisesti todennettava ja oikeellinen jätetaksa voidaan hyväksyä.
Riskinä perusteeton ristisubventio
Yksi vakavimmista ongelmista liittyy ristisubventioon.
Ristisubventio tarkoittaa, että yhden asiakasryhmän tai palvelun maksuilla katetaan toisen asiakasryhmän tai palvelun kustannuksia. Jätehuollossa tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että tietyn astiakoon, jätejakeen tai asiakasryhmän maksu on suhteettoman korkea suhteessa todellisiin kustannuksiin, ja ylituotolla katetaan toisen palvelun alihinnoittelua.
Tämä on juuri sellainen riski, jota kuntalainen ei voi itse havaita laskustaan. Hän näkee hinnan, mutta ei näe sen taustalla olevaa kustannuslaskentaa. Siksi avoimuus ei ole tässä asiassa pelkkä hyvän hallinnon ihanne. Se on keino estää epäterve tai virheellinen hinnoittelu.
Päätöksentekijän pitää tietää, ei vain luottaa
Jätehuollon järjestelmässä voi olla monta toimijaa: kunta, jätelautakunta, kuntien omistama yhtiö, kuljetusurakoitsija ja käsittelylaitos. Monimutkaisuus ei kuitenkaan poista julkisen vallan vastuuta.
Kun jätetaksa hyväksytään, päätöksentekijän on tiedettävä, mihin maksut perustuvat. Pelkkä luottamus yhtiön esitykseen ei riitä, jos kustannuserittelyä ei ole saatavilla tai sitä ei ole päätöksenteossa arvioitu.
Tämä ei tarkoita, että kunnat olisivat tehneet lainvastaisen päätöksen. Se tarkoittaa kuitenkin, että näiden kuntien ja kaupunkien osalta on olemassa perusteltu tarve selvittää, millainen tietopohja jätetaksapäätösten taustalla on ollut.
Täsmällinen kysymys on seuraava:
Oliko jätetaksan hyväksyjällä päätöksentekohetkellä käytettävissään sellainen tietopohja, jonka perusteella maksujen kohtuullisuus, tasapuolisuus ja kustannusvastaavuus voitiin arvioida?
Jos vastaus on ei, kyse on vakavasta ongelmasta.
Vastuullinen jätehuolto edellyttää läpinäkyvää taksaa
Jätehuollon vastuullisuudesta puhutaan usein kierrätysasteen, päästöjen ja lajittelun kautta. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta eivät riitä.
Vastuullinen jätehuolto vaatii myös taloudellista ja hallinnollista läpinäkyvyyttä.
Kuntalaisen pitää voida luottaa siihen, että:
- jätemaksu perustuu todellisiin kustannuksiin,
- eri asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti,
- maksulla ei kerätä perusteetonta ylijäämää,
- yksi asiakasryhmä ei maksa toisen puolesta,
- päätöksentekijällä on ollut riittävä tieto ennen taksan hyväksymistä.
Jos nämä ehdot eivät täyty, järjestelmä ei ole vastuullinen, vaikka jäteautot kulkisivat aikataulussa.
Tiedätkö lisää jätehuollon päätöksenteon haasteista tai puutteista? Ota yhteyttä Vastuullinenjatehuolto.fi:n toimitukseen.